
Kanavoiden halki Amsterpadon
Aivan kuten edellispäivän ennusteet olivat lupailleet, tervehti miehistöä veneestä aamulla noustessa tihkusade ja navakka tuuli, joka suuntansa vuoksi nostattaisi merellä rajun aallokon. Miehistön vatsojen säästämiseksi siis pysyttiin eilisen suunnitelmassa jatkaa matkaa kanavia pitkin. Amsterdamin jälkeen päästäisiin kuitenkin myös purjehtimaan Markermeerin tekomerelle, joten kovatuulista menoa olisi luvassa. Siispä ennen lähtöä vielä reivattiin purjeet ja valittiin etupurje

Hollanti, täältä tullaan!
Viisi minuuttia sen jälkeen, kun yön blogikirjoitus oli saatu toimitettua eetteriin, totesi sillä hetkellä hereillä ollut miehistö, että nyt olisi aika valjastaa hevoset voimineen veneen perälle. Ilmamassojen liikkeestä syntyvä uusiutuva energialähteemme oli nimittäin sen verran hengästynyt, että puhaltamisesta ei meinannut tulla yhtään mitään. Purjeet siis laskettiin ja Caramelle mennä pöristeli halki öisen Pohjanmeren, kunnes aamu alkoi jälleen sarastaa. Auringon noustessa

Matkapäivitys
Ensimmäinen blogipäivitys(muistaaksemme), joka kirjoitetaan purjehtiessa. Kuten eilen aavistelimme, alkoi tämä päivä myrskyisissä merkeissä. Aamupäivän mittaan satoi välillä runsaastikin ja salamia (muttei pepperonia) välähteli taivaalla harvakseltaan. Ennusteena oli, että sää selkenisi iltapäivällä, joten aamupäivä vietettiin rennosti veneellä. Satamassa oli ilmeisesti alkamassa jokin tapahtuma, sillä sinne pystyteltiin jos jonkinmoisia telttoja, lavoja, pomppulinnoja ja kar

Pääsimme myös Belgiaan
Kello 6.37 aurinko nousi lämmittämään Dunkerquen kaupunkia Ranskan rannikolla. Maaseudun rauhassa kukko otti ensisäteet vastaan kiekaisemalla kuuluvasti uuden päivän kunniaksi. Caramellella sen sijaan miehistö nukkui makoisasti aina kahdeksaan saakka, vaikka herätyskellokin oli asetettu soimaan jo puolituntia aiemmaksi. Aamutoimien jälkeen K-P kiiruhti Pariisin junaan ja muu miehistö alkoi valmistelemaan vesille lähtöä. Ruokavarastoja täydennettiin paikallisilla leipomo- ja

Kotia kohti!
Sunnuntaiaamu valkeni Doverissa kirkkaana ja kuulaana. Tänään lähdettäisiin taas liikkeelle! Herätyksen jälkeen alkoi miehistössä kuhina, kun veneessä aloitettiin viimeiset valmistelut ennen laiturista irroittautumista. Liikkeelle päästiinkin melkein alkuperäisen aikataulusuunnitelman mukaisesti, ja purjeet nostettiin innokkaasti mastoon heti, kun veneen keula oli ohittanut Doverin sataman jylhän aallonmurtajan. Kun vene oli hetken ehtinyt liukua uljaasti aaltojen harjalla,

Long time, no sea!
Kuukauden päivät oli Caramelle yksistään kelluskellut Doverin vierasvenesatamassa aivan toimettomana. Sillä alkoi olla hieman tylsää, eihän se ollut päässyt liikkeelle pitkään aikaan ja etelän lämpöinen merivesi ja siinä lilluvat ravinteet olivat saaneet leväkasvustot kukkimaan sen ei-enää-niin-kiiltävässä pohjassa. Niinpä se suorastaan tärähteli ja keinui onnesta kun se taas tunsi kenkien koskettavan kanttaan . Uusi miehistö oli saapunut! Tästä alkaisi pitkä ja kiinnostava

Caramelle
Minä liu'un, läpi samettisen suolaveen. Keulani halkoo kevyttä aallokkoa, satunnaiset merilevät kutittavat tummansinisiä poskiani. Minä seilaan, tuntemattomilla vesillä. Vai olenko aikaisemmin täällä käynyt? En muista, olenhan jo aika vanha. Merille minut on tehty, täällä minä parhaiten viihdyn. Kaikenlainen kitinä vähenee kun vaan purjeet pamahtavat puolipalloiksi ja länsituuli työntää hellästi, avittaen työtäni. Minä kuuntelen, kuinka kannella nauretaan, lauletaan, ja josku

Dover, 51°07′09″N, 1°19′46″E, UTC 18.00 - Määränpää saavutettu!
“Maata näkyvissä!”, kuului iloinen huudahdus kun Englannin rantaviiva alkoi piirtyä horisontissa huuliharpun leppoisten sävelien soidessa. Pikkuhiljaa rannan lähestyttyä Doverin upeat valkoiset kalliot alkoivat hahmottua keinuessamme BlueBirdin kyydissä mahtavilla aalloilla. …Parin tunnin kuluttua kuului uusi iloinen huudahdus “Maata näkyvissä!”, kun veneen optikkokin heräsi tilanteeseen. Viimeinen etappimme Englantiin alkoi Dunkerquen satamasta heikon länsituulen saatteleman

Englannin kanaalin yli Doveriin!
Dunkerquessa ehdimme käydä pyörähtämässä vähän kaupungilla ja rannalla. Kaupunki on noin Kuopion kokoinen ja vaikutti lyhyellä silmäyksellä viihtyisältä. Sieltä oli juuri alkamassa myös Tour de France purjehduskilpailu. Me päätimme kuitenkin jättää kilpailun tällä kertaa väliin. Aamulla klo 10 saimme nostaa juhlallisesti Englannin lipun shaalinkiin ja suunnata kurssin kohta Doveria. Menomatkan viimeinen etappi Englannin Kanaalin yli alkaa! #KallanTiirat #Englanti #Purjehdus

Tuulta purjeisiin!
Terveisiä Ranskasta! Juuri niin, luit oikein, täällä ollaan jo! IJmuidenin satama Hollannissa Amsterdamin suunnalla oli näppärä pysähdyspaikka, kun sinne oli helppo mennä ja tarvittavat palvelut löytyivät. Muutoin paikka ei ollut erityinen ja oli kiva lähteä aamulla aikaisin jatkamaan matkaa. Aluksi ajelimme tyynellä merellä moottorin avulla, jolloin pystyimme tasaisella menolla samalla väkräämään aamupalaleipiä. Mitä etelämmäksi suuntasimme, veden vihreys alkoi muuttua turko