Tuulta purjeisiin!
Terveisiä Ranskasta!
Juuri niin, luit oikein, täällä ollaan jo!
IJmuidenin satama Hollannissa Amsterdamin suunnalla oli näppärä pysähdyspaikka, kun sinne oli helppo mennä ja tarvittavat palvelut löytyivät. Muutoin paikka ei ollut erityinen ja oli kiva lähteä aamulla aikaisin jatkamaan matkaa.
Aluksi ajelimme tyynellä merellä moottorin avulla, jolloin pystyimme tasaisella menolla samalla väkräämään aamupalaleipiä. Mitä etelämmäksi suuntasimme, veden vihreys alkoi muuttua turkoosimpaan suuntaan. Kun olimme nauttimassa auringonpaisteesta ja uittamassa jalkoja veneen keulassa, huomasimme meren olevan täynnä eri värisiä ja -kuviollisia meduusoja! Onneksi ehdimme vetää jalat ylös ennen niiden polttavaa kosketusta.
Pian lännen puoleinen tuuli yltyi ja saimme pitkästä aikaa nostaa purjeet! Ja tuultahan riitti. Päivän aikana tuulen suunta kääntyi pohjoisesta itään, mikä on harvinaista Pohjanmerellä tähän aikaan vuodesta. Se sopi meille täydellisesti, sillä 4-5 m/s sivutuuli takasi 4-5 solmun tasaisen vauhdin, eikä mantereelta puhaltanut tuuli ehtinyt nostaa isompaa aallokkoa. Niinpä päätimme jatkaa sujuvasti etenevää matkaa vielä yön yli.
Purjehdukseen reitillä jännitystä toivat isojen laivaväylien ylitykset, mutta niistäkin selvittiin VHF-radion ja karttaplotterin avulla. Ohitimme mm. Europortin, mikä on Euroopan vilkkain laivasatama. VHF-radion kuuluu tuolla liikkuessa olla päällä, ja sen kautta voi kuunnella laivojen ja satamien välistä laivaliikennettä, sekä nähdä plotterin kartalla muut veneet ja alukset. Päällä oleva radio oli siis ehdottoman tarpeellinen, etenkin yöpurjehduksessa.
Läpi yön purjehtiminen näissä säissä oli upea kokemus! Selkeä pilvetön taivas toi tähdet kirkkaasti esille, ja edessämme loistava kuu loi kauniin kuunsillan, jota pitkin saimme muutoin pimeällä merellä surffata aaloja pitkin. Lepovuorossa ollessa punkassa pötkötellessä kevyen unen läpi kantautui VHS-radion ajoittaiset kuulutukset. Hollantia, englantia ja vieraita kieliä kuului, ja joskus joku saattoi kovalla intian murteella tokaista "Don't worry, don't worry, no problem, I will take care of that ship..." jolloin kaikki purskahtivat nauramaan. Yön pimeinpänä hetkenä ylitimme Belgian rajan, ja auringon noustessa saavuimme Ranskan puolelle. Tänä aikana saimme siis nostaa ja laskea vierailulippuja ahkerasti. :)
Saavuimme 27-tuntisen yhtämittaisen ja lähes 120 mailin purjehduksen jälkeen puolilta päivin Ranskan Dunkerquen satamaan. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan suuntaamme huomenna menomatkan viimeiselle etapille, Englannin kanaalin yli Doveriin.
