Pienen saksalaiskylän keskustassa oli hiljaista. Bensakanisterit käsissään kaksi hahmoa lähestyi suljettua huoltoasemaa. "Vielä viisi minuuttia", viittilöi paikalle tullut myyjä. Lopulta kello tuli kuusi, ja päästiin tankkaamaan ja sitä kautta perinteeksi muodostuneelle kuntoiluhetkelle kohti venettä. Puoli seitsemän torstaiaamuna maissa vene irtosi maista, pidemmäksi aikaa kuin kukaan uskoi. Nollatuulessa päästiin heti hyödyntämään täydennettyjä bensavarantoja. Tätä hyödyntä

Keskiviikkoaamu Kielin kanavassa koitti neljältä aamuyöstä ja puolen tunnin päästä vene lähti kohti kutakuinkin 50 merimailin, eli noin 95 kilometrin pituista taivallustaan kanavassa. Ohjelma kanavalla oli melko lailla yksitoikkoinen, ja osa miehistössä veti aina silloin tällöin pikku päikkärit matkan joudut-tamiseksi. Lyhyiden yöunien päälle ne tekivätkin hyvää. Matka sujui kuitenkin joutuisasti paikallisen kalastajan selvennettyä kanavan liikennevalo-systeemiä. Vain kolme p

Tiistaiaamuna 27.6. miehistö nousi suunnitelman mukaisesti kello 03.00 ja kauan odotettu irtiotto Heiligenhafenin laiturista tapahtui kello 05.00. Eilispäivän tuulista oli vielä tietoa korkeahkon aallokon muodossa, mikä saikin osan miehistöä tuntemaan olonsa hivenen epämukavaksi. Aamupäivällä länsituuli kuitenkin tyyntyi entisestään, ja vasta korjattu Mercury pääsi töihin. Loppumatka Kieliin taittui hevosvoimien siivittä-mänä suhteellisen nopeasti lämpimässä auringonpaisteess

"Lähtö kello 12.00." "Lähtö heti kun on syöty." "Katsotaan sitten kello 16.00. uudestaan josko sitten tuulisi vähemmän." "Mitäs me ei olla vielä täällä Heiligenhafenissa nähty" Sääikkuna Kieliin oli tänään tiukasti säpissä kovan vastaisen tuulen ja sitä seuranneen aallokon myötä. Niinpä vene pysyi visusti laiturissa. Miehistölle avautui sillä aikaa mahdollisuus tutustua idylliseen Pohjois-Saksalaiseen merenrantakylään ja hioa saksan kielen taitojen ohella vene täydelliseen lä

Historiallisen purjehduksen menomatkan neljäs ja toisiksi viimeinen osuus käynnistyy huomenna 26.6. Tänään vajaan viikon omine nokkineen Pohjois-Saksalaisen Heiligenhafenin auringossa kylpeneen veneen kannelle astui uusi uljas miehistö. Pääsy komean purren päälle tepastelemaan edellytti kuitenkin jo itsessään vaiherikasta matkaa, joka sisälsi matkustamista autossa, taksissa, lentokoneessa, metrossa, junassa sekä linja-autossa. Matkan varrella Hampurissa ehdimme hoitaa pois al

Seuraavaksi päiväksi oli luvassa kaunista purjehduskeliä, joten suunnitelmana oli siirtyä iltapäivällä Rödvikistä parikymmentä mailia etelämmäksi Kalvehaviin. Lähtöä viivytti mm. viimeisen 2-tahtiöljypurkin katoaminen, sillä kävi ilmi, että Rödvikistä ei saanut ostettua sitä. Onneksi konetilan maton alta puuttuva purkki lopulta löytyi. Seuraava ongelma oli koneen käynnissä pysyminen. Kone kyllä käynnistyi, mutta ei kestänyt yhtään kaasua. Laiturilla oli menossa paikallisen Fi

Karlskronasta matkaa siis jatkettiin kahdella tiiviillä päivällä, joiden aikana maileja kertyi noin 130. Mutta palataanpa vielä Karlskronaan… Karlskronan satama alkoi täyttyä maanantaina matkaveneistä. Säätiedotus oli luvannut länsituulta 8-10 m/s, mutta parhaimmillaan tuulta oli puuskissa ollut 17 m/s ja mm. yksi vene oli rikkonut keulapurjeensa tullessaan menosuunnastamme myötätuulessa. Matkaa oli siis turha jatkaa, koska seuraavaksi päiväksi oli luvassa samasta suunnasta v

14.6. klo 04:15 Karlskronan kansainvälinen vierassatama jäi kylpemään aamuauringossa, kun Bluebird suuntasi kohti etelää. Illalla saavuimme Simrishamniin, josta matka taas jatkui aamuauringon noustessa. Eilisen ja tämän päivän purjehdusmatkat ovat pitkät, joten päivitämme blogia tarkemmin vasta huomenna. T. Juuso ja Lare

La 10.6.-su 11.6. yöllä auringon noustessa Blue bird saapui Karlskronaan, joka oli 3. matkaryhmän viimeinen satama. Tuuli oli koko ajan länsi-lounaasta, joten loppumatka päästiin pääosin sivutuulessa. Vaiherikas viikon purjehdus oli takana ja nyt oli ryhmämme aika hajaantua. Sunnuntaina Lennu paistoi läksiäisletut ja lähti jo päivällä junaan, ja Niksu ja Alli lähtivät kotimatkalle iltajunalla. Juuso ja Lare jäivät vielä Karlskronaan ja vievät venettä eteenpäin muutaman päivän

Pe 9.6. klo 20 aikoihin, kun olimme matkalla Bergkvaran satamaan, tuuli alkoi hiipua ja moottori ei lähtenyt käyntiin kun tuuli loppui. Saimme monia käytännön neuvoja Kuopiosta moottorin korjaamiseen. Sitten saimme pienen tuulen, jolla pääsimme purjehtien lähimpään seuraavaan satamaan. Tämä kesti ylimääräiset neljä tuntia. Satamaan saavuimme siis purjeella ja ihmeellisesti pääsimme suoraan oikeaan osaan laituria pimeässä klo 1 maissa. Tilanne näytti, kuinka olimme oppineet te