Kanavoiden halki Amsterpadon
Aivan kuten edellispäivän ennusteet olivat lupailleet, tervehti miehistöä veneestä aamulla noustessa tihkusade ja navakka tuuli, joka suuntansa vuoksi nostattaisi merellä rajun aallokon. Miehistön vatsojen säästämiseksi siis pysyttiin eilisen suunnitelmassa jatkaa matkaa kanavia pitkin. Amsterdamin jälkeen päästäisiin kuitenkin myös purjehtimaan Markermeerin tekomerelle, joten kovatuulista menoa olisi luvassa. Siispä ennen lähtöä vielä reivattiin purjeet ja valittiin etupurjeeksi uusin, reissua varten hommattu fokka. Ja sitten vain täyttä vauhtia kohti...
... ensimmäistä sulkuporttia, jonka aukeamista odoteltiin tunnin verran. Mutta kun suluista viimein päästiin, alkoikin miehistöllä mukava kanavaristeily Amsterdamiin, jonka aikana päästiin ihailemaan kaunista ja perinteistä Alankomaalaista maaseutua. Joka puolella näkyi upeita kivihiili kasoja, valtavia harmaita teollisuushalleja, mielenkiintoisen tuoksuisia veden puhdistamoita, suunnattomia (ei kirjaimellisesti, useimmiten ne näyttivät oikein hyvin tietävän minne olivat menossa), väliin ruosteisia jokilaivoja sekä tankkereita ja vaikka minkälaista muuta ihastelun aihetta. Amsterdamia lähestyttäessä rakennukset alkoivat olla modernempia ja osa äityi jopa postmoderniksi. Kaikki mukava kuitenkin loppuu aikanaan ja niin tämä kanavapätkäkin tuli päätökseensä, kun Amsterdamin läpi livuttuamme sulavasti sujahdimme sulun läpi kanaalista Markermeerille.
Markermeerilla pääsimme taas nostamaan tuulikeräimemme salkoon ja sammuttamaan itsemme jälkeen äänekkäimmän veneen laitteista. Olosuhteet olivat purjehduksen kannalta ihanteelliset, kun navakka sivumyötäinen siivitti veneen kauniiseen liitoon veden päällä, mutta matalan veden syvyyden vuoksi ei kuitenkaan päässyt nostamaan hyvää oloamme pilaavaa aallokkoa. Matka taittui ripeästi ja yöpymispäämäärämme, Markermeeriin ja Ijsselmeerin välinen pato ja siinä oleva sulkuaukko, lähestyi hyvää vauhtia.
Valitettavasti lähtö aamulla oli viivästynyt, minkä vuoksi aurinko ehti laskea horisonttiin ennen perille pääsyä. Loppumatka siis taitettiin kirkkaan tähtitaivaan alla tähtien ja otsalampun loisteessa. Jännitysmomentteja iltaan toi väylälle asetettu kalanpyydys, joka onneksi viime hetkellä huomattiin ja väistettiin. Nyt vene on laituroitunut vierasvenesatamaan sulun vieressä ja siitä matkaa jatketaan Ijsselmeerille ja yhä eteenpäin kanavoiden. Saa nähdä, onko huomenna tämän ryhmän viimeinen purjehduspäivä tällä matkalla. Mutta siitä kerrotaan ensi kerralla.
