

Hollanti, täältä tullaan!
Viisi minuuttia sen jälkeen, kun yön blogikirjoitus oli saatu toimitettua eetteriin, totesi sillä hetkellä hereillä ollut miehistö, että nyt olisi aika valjastaa hevoset voimineen veneen perälle. Ilmamassojen liikkeestä syntyvä uusiutuva energialähteemme oli nimittäin sen verran hengästynyt, että puhaltamisesta ei meinannut tulla yhtään mitään. Purjeet siis laskettiin ja Caramelle mennä pöristeli halki öisen Pohjanmeren, kunnes aamu alkoi jälleen sarastaa. Auringon noustessa


Matkapäivitys
Ensimmäinen blogipäivitys(muistaaksemme), joka kirjoitetaan purjehtiessa. Kuten eilen aavistelimme, alkoi tämä päivä myrskyisissä merkeissä. Aamupäivän mittaan satoi välillä runsaastikin ja salamia (muttei pepperonia) välähteli taivaalla harvakseltaan. Ennusteena oli, että sää selkenisi iltapäivällä, joten aamupäivä vietettiin rennosti veneellä. Satamassa oli ilmeisesti alkamassa jokin tapahtuma, sillä sinne pystyteltiin jos jonkinmoisia telttoja, lavoja, pomppulinnoja ja kar


Pääsimme myös Belgiaan
Kello 6.37 aurinko nousi lämmittämään Dunkerquen kaupunkia Ranskan rannikolla. Maaseudun rauhassa kukko otti ensisäteet vastaan kiekaisemalla kuuluvasti uuden päivän kunniaksi. Caramellella sen sijaan miehistö nukkui makoisasti aina kahdeksaan saakka, vaikka herätyskellokin oli asetettu soimaan jo puolituntia aiemmaksi. Aamutoimien jälkeen K-P kiiruhti Pariisin junaan ja muu miehistö alkoi valmistelemaan vesille lähtöä. Ruokavarastoja täydennettiin paikallisilla leipomo- ja


Kotia kohti!
Sunnuntaiaamu valkeni Doverissa kirkkaana ja kuulaana. Tänään lähdettäisiin taas liikkeelle! Herätyksen jälkeen alkoi miehistössä kuhina, kun veneessä aloitettiin viimeiset valmistelut ennen laiturista irroittautumista. Liikkeelle päästiinkin melkein alkuperäisen aikataulusuunnitelman mukaisesti, ja purjeet nostettiin innokkaasti mastoon heti, kun veneen keula oli ohittanut Doverin sataman jylhän aallonmurtajan. Kun vene oli hetken ehtinyt liukua uljaasti aaltojen harjalla,


Long time, no sea!
Kuukauden päivät oli Caramelle yksistään kelluskellut Doverin vierasvenesatamassa aivan toimettomana. Sillä alkoi olla hieman tylsää, eihän se ollut päässyt liikkeelle pitkään aikaan ja etelän lämpöinen merivesi ja siinä lilluvat ravinteet olivat saaneet leväkasvustot kukkimaan sen ei-enää-niin-kiiltävässä pohjassa. Niinpä se suorastaan tärähteli ja keinui onnesta kun se taas tunsi kenkien koskettavan kanttaan . Uusi miehistö oli saapunut! Tästä alkaisi pitkä ja kiinnostava