Spinnulla pohjoiseen
Herättyämme rauhallisessa ja aurinkoisessa Ystadin satamassa muutimme hieman totuttua kaavaa, kun Kärppä lähti tekemään ostoksia ja Muta jäi tiskaamaan. Kauppaan päästyään Kärppä havaitsi yllätyksekseen, että hyllyt ammottivat tyhjyyttään; vain muutama tuote lojui siellä täällä. Onneksi tarvittavat ostokset kuitenkin löytyivät suppeasta valikoimasta. Merellä liikkujien lisäksi satamaa hyödynsi sinä aamuna ryhmä koululaisia, jotka keräsivät ja tutkivat planktonia sataman vedestä. Kuultuaan tästä Kärpältä Lare lähti kiinnostuneena ottamaan asiasta selvää. Pian hän löysikin ryhmän opettajan, jonka kanssa keskusteli aiheesta sujuvasti ruotsiksi. Kaupunki kuulemma tuki alueen kouluja järjestämällä planktonintutkimisretkiä satamaan. Palasimme veneelle ja lähdimme satamasta opiskelijoiden kauhoessa laiturilla haaveineen ja vastaantulevan veneen kuljettaessa paikalle uutta koululaisryhmää.
Alkumatka taittui moottorin putputtaessa, mutta nostimme purjeet heti päästyämme etelätuuleen. Kokeilimme myös kuvassa näkyvää genaakkeripurjetta, mutta jouduimme pian laskemaan sen, sillä tuuli heikkeni yllättäen. Ohittaessamme Simrishamnin kaupungin pääsimme mukavaan myötätuuleen, joten päätimme ensimmäistä kertaa tänä kesänä kokeilla, millaiseen vauhtiin spinnu kiihdyttäisi meidät. Vaikka spinnu olikin huomattavasti muita purjeita vaikeampi hallita, pääsimme sen avulla todella huimiin nopeuksiin (kuvan 7,2 solmua ei jäänyt edes etapin suurimmaksi nopeudeksi - välillä hivottiin jo 7,7 solmua)! Tuuli ei heikentynyt tai muuttanut suuntaansa koko iltana, joten pystyimme purjehtimaan pimeän tuloon saakka, jolloin olimmekin jo lähellä Hällevikin satamaa. Aiemmin taivaanrantaa reunustaneet uhkaavan tummat pilvet lipuivat pois näkyvistä, joten tähdet loistivat upeasti taivaalla.
Päästyämme perille lähdimme maksamaan satamamaksua ja yritimme samalla etsiä netissä mainostettua saunaa. Löysimme niitä peräti kolme, mutta ne kaikki olivat ikävä kyllä lukossa, joten emme päässeetkään vielä nauttimaan löylyistä. Loppuilta kului kotimatkan suunnittelussa ja aikataulujen selvittelyssä. Tässä olikin kaikki tämän miehistön osalta (tosin kapteeni jää jälleen kerran jatkamaan purjehdusta muun miehistön jättäessä laivan); kiitos kaikille blogin lukijoille matkan jakamisesta kanssamme!
