Kohti Kieliä ja sen yli
Tiistaiaamuna 27.6. miehistö nousi suunnitelman mukaisesti kello 03.00 ja kauan odotettu irtiotto Heiligenhafenin laiturista tapahtui kello 05.00. Eilispäivän tuulista oli vielä tietoa korkeahkon aallokon muodossa, mikä saikin osan miehistöä tuntemaan olonsa hivenen epämukavaksi.
Aamupäivällä länsituuli kuitenkin tyyntyi entisestään, ja vasta korjattu Mercury pääsi töihin. Loppumatka Kieliin taittui hevosvoimien siivittä-mänä suhteellisen nopeasti lämpimässä auringonpaisteessa ja bensaostoksille satamaan päästiin varttia vaille viideltä. Bensanhakumatka vierasvenesatamaan osoittautui kuitenkin luultua työläämmäksi johtuen huoltoaseman kaukaisesta sijainnista. Kun lopulta oltiin taas liikkeellä, oli pienveneille tarkoitettu kanavasulku kiinni ja konsultoidut paikalliset sitä mieltä, ettei kanavaan enää ollut asiaa.
Niinpä katsottiin viisaaksi etsiä hyvä satama ja jäädä sinne yöksi. Toisen sulun ympärillä pörrännyt ruotsalainen katamaraani herätti kuitenkin vielä mielenkiinnon ja pohjoismaisen yhteistyön merkeissä jäimme odottelemaan kanavasulun aukeamista. Lopulta hiukan ennen kahdeksaa pääsimme ruotsalaisten ja britannialaisen purjelaivan vanavedessä sulkuun. Pientä lisämielenkiintoa onnistuimme sulkuvahtien työpäivään tuomaan, mutta ehjin nahoin selvisimme kanavan puolelle. Yövymme muutaman tunnin sulun viereisellä odotuspaikalla, ja lähdemme jatkamaan matkaa aamu neljältä. Tavoitteena huomenna on ehtiä vähintään kanavan toiseen päähän tai jopa hieman pidemmälle.
