Keinuva Öölannin saari
Lähdimme 6.6. puolen päivän maissa koko Englantiin purjehduksen toisiksi pisimmälle ylitykselle. Sää oli mitä mahtavin: aurinko paistoi ja etelätuuli kiidätti Blue birdiä eteenpäin sopivaa vauhtia. "Hän säät ja ilmat säätää ja aallot tainnuttaa." Ylitys sujui mukavasti lintuja bongaillen. Kuljimme myös matkalla Lilla ja Stora Karslön lintusaarien ohi. Ne olivat erittäin kiinnostavan näköisiä ja suosittelemme niitä, jos joku sattuu myöhemmin käymään näillä kulmilla! Ylitys Öölantiin saatiin tehtyä 8 tunnissa ja tuuli alkoi nousta kääntyessämme saaren suojan puolelle. Kohteenamme oli Sandvik, jonne saavuimme kahdentoista tunnin purjehduksen jälkeen. Kiitollisena totesimme, että aikataulut olivat juuri oikeat!
Yöllä ja aamulla 7.6. vettä satoi kaatamalla ja tuuli kovasti lounaasta. Maalle noustessakin keinuminen jatkui ja heräsikin kysymys: keinuuko koko Öölannin saari? Säätiedotuksista olimme jo aiemmin havainneet, että tänään emme pääse purjehtimaan etelämmäksi, vaan päätimme pitää välipäivän. Päivä vietettiinkin Sandvikin kylään tutustuen ja tulipa syötyä herkullista, paikallista, savustettua kampelaakin suomalaisten perunoiden kera. Rannalta löydettiin myös hienoja fossiileja!
Sää muuttuikin päivän aikana varsin aurinkoiseksi. Huomenna matka jatkuu kohti Kalmaria, Ruotsin mantereelle, aamusella.
